Uuden-Seelannin elintarvikeketju - hallitusta tuotantoympäristöstä kansainvälisille markkinoille

Uusi-Seelanti on kokonsa, väkilukunsa ja elintasonsa puolesta hyvin Suomen kaltainen maa. Lisäksi se on kaukana kaikesta. Maatalous kuitenkin poikkeaa suomalaisesta. Yli puolet maapinta-alasta on maatalouskäytössä ja yli puolet maan vientituloista saadaan elintarvikeketjusta. Maatalous toimii myös täysin ilman minkäänlaisia tukia. Maatalouden tuottavuutta pyritään lisäämään jopa 50 %. Tuotantoa ja ympäristö-, laatu- sekä jäljitettävyyskriteereitä suunnataan vientimaan erityisvaatimusten perusteella. Sen sijaan kansallinen sääntely on minimoitu.vo

Maa- ja elintarviketalouden ympäristökysymykset uudesta näkökulmasta

Maataloudenkin ympäristökysymysten osalta piipun- tai putkenpääteknologia alkaa olla aikansa elänyt. Tai sitten piipun tai putken päihin sijoitettujen laitteistojen tulisi vähitellen siirtyä sellaisen varmistajan rooliin, joka ainoastaan estää häiriötilanteessa ilmenevät päästöt.vokYhan kirjast

Impact of consumers' diet choices on greenhouse gas emissions

This study explores the impacts on agricultural and total GHG emissions of Finnish consumption if the share of animal based food products was reduced and if the share of ecologically produced food was to increase in Finland. GHG emissions associated with production of basic food items were quantified (per capita per annum) for current food consumption, for national standard diet recommendations, for a diet with no milk and beef and for a vegan diet including an oat-based milk susbstitute. The major source of GHG in primary food production is the cultivated soil. For the present average food consumption the emissions from the soil comprise 62 %, the share of emissions due to enteric fermentation is 24 %, whereas energy consumption and fertilizer manufacture both contribute about 8 %. Because of the extensive production mode, regarding GHG emissions the environmental performance, of organic production is poor

Tilannekatsaus Luonnonvarakeskuksen (Luke) arktiseen biotalouteen liittyvistä hankkeista ja toiminnasta arktisella alueella

Tämän tilannekatsaus antaa kokonaisvaltaisen kuvan Luonnonvarakeskuksen (Luke) arktiseen alueeseen tai arktiseen näkökulmaan liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Työn tuloksia voidaan käyttää Luken arktisen luonnonvaratalouden esittelyssä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusten kohdealueina ovat erityisesti Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, siis Suomesta Barentsin alueeseen kuuluvat maakunnat. Katsaus on laadittu kiinnittäen ensisijaista huomiota vuonna 2017 päivitettyyn Suomen arktisen strategian (2013) toimenpidesuunnitelman painotuksiin (VN 2017) ja Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden (2017–2019) ohjelmaan sekä kansalliseen biotalousstrategiaan, Tekesin ja Suomen Akatemia arktisen tutkimuksen toteutuksiin. Kokonaisuudesta on nostettu esille maa- ja metsätalousministeriön vastuualueet: ilmastoresilienssi eli ilmastokestävyys, jonka osana ilmastonmuutokseen sopeutuminen, suomalaisen ruuan vientitavoitteet, arktinen luontomatkailu ja näihin linkittyvä alueellinen verkottumis-ja kumppanuusnäkökulma. Pitkän aikavalin strategian lähtökohtana on monipuolinen alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä aluelähtöisyyden vahvistaminen arktisessa yhteistyössä. Lisäksi tavoitteena on uudenlaisien kumppanuuksien luominen muun muassa julkisen ja yksityisen välillä vahvistamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja toimijoiden verkottumista Barentsin alueella (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu). Arktisen biotalouden kumppanuudella on tarkoitus tukea erityisesti näiden maakuntien välistä yhteistyötä. Luken tutkimus on jaettu neljään temaattiseen ohjelmaan: ”Vihreä biotalous, Innovatiivinen elintarvikeketju, Sininen biotalous ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa1. Vihreä biotalous ohjelma tavoitteena on turvata kasvava ja vakaa metsä- ja peltobiomassa raaka-aineeksi, luoda raaka-aineesta uusia tuotteita, energiaa sekä palveluita ja kehittää vihreän biotalouden tuotanto- ja jalos-tusprosesseja sekä taata metsä- ja peltoekosysteemien monimuotoisuus sekä lisätä biomassojen käytön joustavaa suunnittelua. Innovatiivinen elintarvikeketju -teema tukee kestävää, kannattavaa ja innovatiivista elintarvikeketjua sen kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on jalostaa terveellisiä kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja tukea kiertotaloutta ruokajärjestelmässä sekä hyödyntää digitaalisuutta ja älykästä teknologiaa ketjun eri vaiheissa. Päämäärinä ovat kansainvälisestikin kilpailukykyinen ja vastuullinen elintarvikeketju ja hyvinvoivat kuluttajat. Sinisen biotalouden tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaista tukea vesistöihin ja veteen perustuvalle liiketoiminnalle, kuten kalan ja levien viljelyyn, kalastukseen sekä uusien teknologioiden ja sivutuotteiden käyttöön. Kestävä luonnonvaratalous yh-teiskunnassa -tutkimusteema edistää biotaloutta sekä sen edellyttämiä muutoksia yhteiskunnassa. Tutkimusteema tukee uusiutuvien luonnonvarojen kestävän ja hyväksyttävän hyödyntämisen politii-kan muotoutumista, markkinoiden toimivuutta, uuden teknologian ja liiketoimintamallien leviämistä sekä pyrkii vaikuttamaan toimintatapoihin, jotka takaavat yhteiskunnan ja alueiden kestävän menes-tymisen. Teemakohtaisten ohjelmien päämääränä on tuottaa uusia biopohjaisia tuotteita ja uutta liiketoimintaa, lisätä tuottavuutta digitaalisilla ratkaisuilla, tuoda alueille elinvoimaa kiertotaloudesta ja aikaansaada aineettomiin arvoihin pohjautuvaa hyvinvointia sekä tukea terveellisen ruuantuotannon kannattavuutta. Luken tutkimustoiminta on monipuolista ja kansallisten verkostojen toimijatahot edustavat laajalti eri yhteiskunnan toimijoita. Lukessa tehdään tutkimushankkeiden myötä paljon kansainvälistä yhteistyötä. Etenkin EU- rahoitteiset hankkeet kuten Horizon muodostavat laajoja kansainvälisiä tutkimuskonsortioita. Barentsin alueella tehdään paljon yhteistyötä, erityisesti pohjois-maisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi rajat ylittävää yhteistyötä tehdään Venäjän kanssa. Konkreettisen tutkimushankeyhteistyön lisäksi Luke on mukana verkostoitumiseen tähtäävissä hankkeissa. Luken ilmastokestävyyden tutkimus täyttää hyvin kestävyyden yleisen tematiikan, ilmastovaikutusten monisuuntaisen arvioinnin ja laajan kirjon sopeutumiseen liittyvää ekologista ja erityisesti taloudellista tiedontuotantoa sekä ilmastokestävyyden yhteiskunnallista hallintaa. Ilmastokestävyyden laajoihin yhteiskunnallisiin sovellutuksiin tarvittava kumppanuuden ja jaetun suunnittelun näkökulma on jäänyt tutkimuksessa vähäisemmälle huomiolle. Kuitenkin verkottuminen ja aluelähtöisyyden rakentaminen on Horizon -projektien myötä tullut yhä vahvemmin mukaan Luke tutkimuksen orientaatioon. Luken tutkimuksen tuki suomalaisen ruuan vientitavoitteiden saavuttamiseksi on vahvaa siltä osin kun kyse on tuotannon kehittämisestä, laadunhallinnasta, uusien tuoteinnovaatioiden pohjustamisesta, ympäristövaikutusten määrittelystä sekä suomalaisten kuluttajien käyttäytymisestä ja globaalien markkinoiden seurannasta. Varsinainen markkinoinnin, asiakaskeskeisen kehittämisen, vuorovaikutteisen tuotesuunnittelun ja erityisesti ulkomaisen kulutuskulttuurin ja tuotekysynnän erityispiirteiden sekä ruokamarkkinoiden johtamisen tutkimus on huomattavasti vähäisempää. Taustaselvitys suomalaisen arktisen ruuan vientiin liittyvistä lisäarvotekijöistä on tehty, mutta vakuuttavuuden kannalta tarvittaisiin lisäarvotekijöiden jatkuvan seurannan ja sisällöllisen syventämisen kehittämistä sekä vahvuuksien konkretisointia vientimarkkinoilla. Lukella on tärkeä rooli luonto- ja hyvinvointimatkailun perusteita luovassa tutkimuksessa. Matkailun ja muiden rinnakkaisten elinkeinojen yhteensovittamiseen, luontomatkailun elämyspalvelujen syventämiseen ja laadun kehittämiseen sekä kestävyyden kokonaisvaltaiseen ja moninäkökulmaiseen hallintaan tarvitaan vahvistusta. Luken tutkimuksen heikko kohta on matkailun kehittämiseen liittyen markkinointitutkimuksen, markkinoiden - ja asiakkuusjohtamisen vähäisyys. Näin ollen Luken tutkimus ei helposti ulotu arktisen ruuan vientiponnistelujen eikä arktisen luontomatkailun loppuasiakkaan rajapinnalle ja spin-off aktiviteettien tukeminen on jäänyt vajaaksi. The purpose of this report is to provide a holistic picture of Natural Resources Institute Finland’s (Luke) arctic research and development projects. This report includes Luke’s arctic work, consisting of research carried out in Lapland, Northern Ostrobothnia and Kainuu (Barents region). The results of the work can be used in the presentation of Luke’s arctic work, both nationally and internationally. The review is based on the priorities of the Finnish Arctic Strategy (2013, updated 2017) and the Arctic Council Chairmanship (2017-2019) plans, National bioeconomy strategy, Tekes’ and the Academy of Finland’s arctic research. The responsibilities of the Ministry of Agriculture and Forestry have been highlighted: Climate resilience and climate change adaptation, Finnish Food Export and Arctic Nature Tourism, as well as the related regional networking partnership perspective. The long-term strategy is based on diversified regional and local cooperation and the strengthening of regional orientation in arctic cooperation, as well as new kinds of partnerships, including public and private, in particular by strengthening the business environment and networking of actors in the Barents region (Lapland, Northern Ostrobothnia and Kainuu). The Partnership for Arctic Bioeconomy aims to particularly support cooperation between these regions. Luke’s research is divided into four thematic programs: Boreal Green Bioeconomy, Innovative Food System, Blue Bioeconomy and BioSociety2. The Boreal Green Bioeconomy program aims to secure growing and stable raw material for forest and field biomass, to create new products, energy and services from the raw material, to develop greenhouse gas production and processing processes, The Innovative Food System theme supports a sustainable, profitable and innovative food chain at all stages. The aim is to process wholesome sustainable food products and support the rotating economy in the food system, and utilize digital and intelligent technology throughout the chain. The goals are an internationally competitive and responsible food chain and well-being consumers. Blue Bioeconomics research provides comprehensive support for water and water-based businesses, such as fish and algae cultivation, fisheries and the use of new technologies and by-products. BioSociety re-search projects promote bioeconomy and the changes it requires in society. The research topic supports the policy formulation of the sustainable and acceptable exploitation of renewable resources, the functioning of the market, the spread of new technologies and business models, and aims to influence policies that guarantee the sustainable success of society and regions. The thematic programs aim to produce new bio-based products and new business, increase productivity with digital solutions, increase vitality of the regions by circular economy solutions and achieve intangible value-based prosperity and to support the profitability of healthy food production. Luke's research activities are diversified, and national networks consist of various actors of society. In the framework of research projects, a great deal of international cooperation is carried out and, in particular, EU-funded projects such as Horizon forms alarge international research consortia. A lot of project co-operation is being done in the Barents area, especially with Nordic universities and re-search institutes. Also cross-border cooperation with Russia exists. In addition to the concrete re-search project, Luke is involved in several networking projects. In terms of climate resilience, Luke's research is well in line with the general theme of sustainability, multi-directional assessment of climate impacts and the adaptation of a wide spectrum of eco-logical and, especially, economic data production and the social management of climate sustainability. However, the aspect of partnership and shared planning needed for large-scale social applications in climate sustainability has been relegated to lesser consideration in the Luke’s present research. Along with Horizon projects, strong networking and building a regional outlook has become part of Luke's research orientation. As far as the Finnish export of food is concerned, Luke's research support is strong in terms of production development, quality management, new product innovation and environmental impacts, and the behavior of Finnish consumers, as well as global market monitoring. Research on marketing, building customer focused orientation, interactive product design and, in particular, the special features of foreign consumer culture and product demand and the management of food market management is limited. In the case of exports of arctic food, a background survey of Finnish export-related added value factors has been made. Yet the development of continuous monitoring and substantive deepening of the added value factors and the concretization of the strengths in the export market are still needed. Luke plays an important role in creating ground for the nature and wellness tourism research. There is a need to strengthen the coordination of tourism and other parallel livelihoods, deepening of nature tourism services and quality development, and the comprehensive and multi-stakeholder management of sustainability. The weak point of Lukes research is related to the development of tourism, the lack of marketing research, market and customer management. Thus, Luke's research does not extend to the interface of arctic food export or final customer of arctic nature tourism and the support of spin-off activities has been insufficient

RUOKULTU – Haasteita ja keinoja kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi ruokasektorilla

Luonnonvarojen kulutus on lisääntynyt moninkertaisesti viime vuosikymmenien aikana väestön ja kulu-tuksen kasvun myötä. Ruoan tuotanto tuleekin kokemaan lähivuosikymmenien aikana isoja haasteita. Ympäristöresurssien, kuten fosforin niukkuusongelma sekä biodiversiteetin väheneminen ovat esimerkke-jä tästä. Myös ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan monin eri tavoin ruoan tuotantoon esimerkiksi kasvi-tautien ja tuholaisongelmien lisääntymisen sekä eroosion ja ravinteiden huuhtoutumisen kautta. Runsas kolmannes kuluttajan ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Ruokaa koskevat valinnat ovat hyvin moniulotteisia ja niihin vaikuttavat niin biologiset, taloudelliset, fyysiset, sosiaaliset kuin psykolo-gisetkin tekijät. Ruokakulttuuri myös muuttuu koko ajan ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ruo-katottumuksiin. Viime vuosina elintarvikesektorilla on ollut nähtävissä voimakas globalisoituminen, val-mistustapojen muuttuminen, alueellisten erojen kaventuminen sekä ruokatapojen muuttuminen. Globali-saation ja elintason kasvun myötä lihan, rasvan ja sokerin osuus ruokavaliossa on kasvanut. Paljon eläin-peräisiä elintarvikkeita syövä kuluttaja kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän kasvisruokaa syö-vään kuluttajaan verrattuna. Lisäksi kohtuullisen rajan ylittävä lihan, rasvan ja sokerin syönti on uhka kansanterveydelle. Nykyisten ohjauskeinojen suunnittelussa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, mitkä olisivat suomalaisiin luonnonvarojen käyttöön perustuvat luontaisimmat ja rakenteellisesti kestävimmät tuotantoketjut sekä niihin liittyvä kestävä maankäyttö. Taloudellisia ohjauskeinoja ei ole liitetty varsinaisiin kestävyystavoit-teisiin, ja ohjauskeinojen kohdistuvuutta tulisi parantaa. Lisäksi kotitalouksien tiedollinen ohjaus on vasta hyvin alkuvaiheessa. Tärkeintä olisi kiinnittää huomio alkutuotannon kehittämistavoitteisiin, sillä valtaosa ruokajärjestelmämme ympäristövaikutuksista syntyy raaka-aineiden tuotannossa, siis maataloudessa. Hyvänä ja kokonaisvaltaisena ruokajärjestelmän kestävyyden tarkastelumallina toimii YK:n vuosituhan-nen ekosysteemiarviointi, mikä edellyttää, että kaikki ruokatalouden toimijat alkaisivat yhtenäisesti kehit-tää luonnonvaroja ja ympäristöä säästävää ruokajärjestelmää, siis ruoan kestävää laatua. Kestävyyttä ruo-kasektorilla voidaan edistää mm. kiinnittämällä huomiota kestäviin ruokajärjestelmiin ja markkinoihin, kestävään ruokavalioon, muutoksiin ruoan kulutuksessa sekä ruokapolitiikkaan. Kestävyyden käytännöis-tä ja malleista on olemassa jo hyviä esimerkkejä myös Suomessa, kuten Lautasmalli tai Portaat Luomuun –ohjelma. Tässä raportissa esitellään keväällä 2012 julkaistun `Vähemmästä viisaammin, Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) –ohjelman uudistus` raportin taustaksi koostettuja elintarvikkeiden ympäristöasioi-hin liittyviä tutkimuksia ja haasteita, ohjauskeinoja, malleja sekä mahdollisuuksia kulutuksen ja tuotannon kestävyyden edistämiseksi

Finnish Organic Food Chain - An Activity Theory Approach

This article tries to find a reason why the Finnish organic food chain has not developed to reach the goals the authorities has set for the production volume and consumption. The reason is not that the organic products would not meet the needs of the consumers, but that the consumers have been left outside the food chain development and the decisions for to the food selection. The criteria to evaluate the stakeholders’ objects and results are only quantitative and financial instead of qualitative and built facing the values of the consumers. According to many research on consumers opinion about organic production and food, people value safety, ecology, health, ethicality and taste. Adding those factors to the evaluation criteria, the food chain would take consumers as co-creators and enable the development to better face the challenges and meet the goals set for the organic food chain

Kestävä ruokaketju

201

Carbon footprint of food maintenance in Finnish households

This paper identifies the primary consumer actions having an effect on carbon footprint, their relative importance and their sensitivity to consumer choice concerning food maintenance. Food maintenance (transportation, preservation and preparation of food) of a Finnish household produces annually 170 kilograms of CO2-equivalent per individual as an average which corresponds approximately 2 % of the greenhouse gas emissions of private consumption. Of transportation, preservation and preparation, we find the preservation as the most important source of greenhouse gas emissions

Lohkorajoituksista tuotantoketjun kokonaishallintaan

Elinkaarianalyysi avaa elintarvikkeen tuotantoketjun vaihe vaiheelta. Siinä tarkastellaan esimerkiksi lihakilon tuotantoa aina tuotantopanoksista, kuten lihaa tuottavien eläinten rehujen tuotantoon käytettyjen lannoitteiden valmistuksesta, lähtien. Lisäksi tarkastellaan järjestelmällisesti kunkin vaiheen, pellolta pöytään, panos-tuotossuhteita ja ympäristövaikutuksia. Koska kyseessä on tuotelähtöinen näkökulma, elinkaaritulokset kohdistetaan aina tietylle tuotemäärälle, esimerkiksi yhdelle kilon kuluttajapakkaukselle tai 1 000 lihakilolle.vo

Globaalin biopolitiikan ja ilmastonmuutoksen haaste

Peer reviewe